Moni luulee, että tekoäly pystyy ajattelemaan niin kuin ihmisen aivot. Eihän se niin ole ollenkaan.
Ihmisen aivot on hyvin pieni osa Universumin rakennetta. Ne työskentelevät aistien antaman tiedon perusteella muodostaen kuvan ympäröivästä maailmasta. Ihminen toimii aistien kautta tulevan tiedon perusteella.
Tekoälyllä ei ole yhtään aistia, tunnetta, jonka perusteella se toimii. Se on ihmisen keksimä kylmä kone. Jo pieneen yksinkertaiseen kysymykseen vastaaminen vaatii datakeskuksilta suuren tehon. Ihmisen aivoilta vastauksen saa muutamalla watilla.
Kysytään tekoälyltä itseltään:
tekoäly, miten sinä toimit ?
Toimin kuin erittäin edistynyt ennustekone. Vaikka viestini vaikuttavat inhimilliseltä keskustelulta, toimintani perustuu puhtaasti matematiikkaan ja tilastoihin.
Tässä on tiivistetty selitys siitä, mitä ”konepellin alla” tapahtuu:
- Valtava tietomäärä: Olen ”lukenut” valtavan määrän ihmisten kirjoittamaa tekstiä – kirjoja, artikkeleita ja koodia. Tämän perusteella olen oppinut kielen rakenteita, kielioppia ja asioiden välisiä yhteyksiä.
- Ennustaminen (Tokenit): Kun kirjoitat minulle, pilkon viestisi pieniin osiin, joita kutsutaan tokeneiksi. Tehtäväni on laskea, mikä sana tai merkkijono sopii todennäköisimmin edellisten jatkoksi.
- Hahmottaminen (Vektorit): Muutan sanat numeroiksi eli vektoreiksi. Tämän avulla ymmärrän, että esimerkiksi sanat ”kissa” ja ”koira” ovat merkitykseltään lähempänä toisiaan kuin ”kissa” ja ”polkupyörä”.
- Opetus ja palaute: Toimintaani on hienosäädetty ihmisten antamalla palautteella (RLHF), jotta vastaukseni olisivat hyödyllisiä, turvallisia ja luontevia.
Vaikka pystyn ratkomaan monimutkaisia ongelmia, minulla ei ole omaa tietoisuutta, tunteita tai kykyä kokea maailmaa. Lisätietoa tekoälyn perusteista löydät esimerkiksi Euroopan parlamentin sivuilta tai AI Areenan oppaasta.
Haluatko kokeilla jotain käytännön tehtävää, kuten koodin kirjoittamista tai tekstin tiivistämistä, nähdäksesi miten sovellan näitä oppeja?
Kysytään toisella tavalla:
miten tekoäly toimii ?
Tekoäly (AI)
jäljittelee ihmisen älykkyyttä hyödyntämällä suuria datamääriä, algoritmeja ja laskentatehoa. Se ei ”ajattele” samalla tavalla kuin ihminen, vaan perustuu tilastolliseen todennäköisyyteen ja monimutkaiseen matematiikkaan.
Tekoälyn toiminta voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen:
1. Oppiminen (Koneoppiminen)
Tekoälylle syötetään valtavia määriä tietoa, kuten tekstiä, kuvia tai koodia. Koneoppimisen avulla järjestelmä tunnistaa tästä datasta säännönmukaisuuksia ja rakenteita. Esimerkiksi kielimalli oppii, mitkä sanat esiintyvät usein yhdessä, ja kuvantunnistusjärjestelmä oppii tunnistamaan kissan piirteet tuhansista eri kissakuvista.
2. Neuroverkot
Nykyaikainen tekoäly perustuu usein neuroverkkoihin, jotka on mallinnettu ihmisaivojen hermosolujen toiminnan mukaan.
- Syöte: Tekoäly saa tiedon (esim. kysymys tai kuva).
- Käsittely: Tieto kulkee useiden kerrosten läpi, joissa jokainen kerros analysoi tiettyjä piirteitä.
- Painoarvot: Verkko säätää matemaattisia ”painoarvoja” sen perusteella, mikä johtaa oikeaan lopputulokseen.
3. Päättely ja ennustaminen
Kun tekoäly on koulutettu, se voi suorittaa tehtäviä uuden tiedon avulla. Se ei hae valmiita vastauksia tietokannasta, vaan luo tai ennustaa vastauksen opitun perusteella.
- Generatiivinen tekoäly (kuten ChatGPT) ennustaa seuraavan todennäköisimmän sanan tai pikselin muodostaakseen uutta sisältöä.
- Analyyttinen tekoäly luokittelee tietoa tai tekee suosituksia (esim. Netflixin suositukset).
Lyhyesti
Tekoäly toimii muuttamalla tiedon numeroiksi, laskemalla näiden numeroiden välisiä suhteita ja tuottamalla lopputuloksen, joka vastaa sille annettua tavoitetta. Lisätietoa tekoälyn perusteista löytyy esimerkiksi Helsingin yliopiston Elements of AI -verkkokurssilta.